|
Lähettäjä:Panu Höglund (phoglund@abo.fi)
Aihe:Re: Heynoille (=?iso-8859-1?Q?p=E5 ?= finska: Heino, på svenska: Hej nå ja muille Svenska-klubb enin koejäsenille rautalangasta Tämä on tämän säikeen ainoa artikkeli View: Original Format Uutisryhmät:sfnet.keskustelu.kielipolitiikka Päivämäärä:2002-08-29 07:10:04 PST EV > Svenska-klubbenin koejäsenille rautalangasta:
Ruosteisesta rautalangasta.
Mitä se tähän kuuluu? Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla. Ulkomaan kieliä voi opiskella peruskoulun jälkeen. Peruskoulu ei ole mikään bisnesammattikoulu. Yleensäkin sinä ja hengenheimolaisesi puhutte ikään kuin peruskoulun pitäisi keskittyä opettamaan insinööritieteitä yleisten kansalaisvalmiuksien sijasta. Muuten, englannin ja ruotsin vastakkainasettelu on tietysti täysin tarpeeton. Sitä paitsi kolmen, neljän kielen (englannin, ruotsin ja 1-2 muun) oppiminen ei vaadi erityisempiä panostuksia keltään normaalijärkiseltä.
Eipä selviä, ainakaan _erinomaisesti_. Ymmärrän tietysti, että sinä valikoit lomailumaasi sen mukaan, missä englantia puhutaan.
Mitä jos ihan oikeasti yrittäisit argumentoida tyhjän solvaamisen sijasta? Tiedät hyvin että mm. Kokkola, Närpiö, Karjaa ja Korsnäs sijaitsevat aika kaukana Stockmannin ryppyvoideosastosta.
Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä - älä vain järkyty - mutta meillä muilla ihmisillä on muutakin elämää kuin liike-elämää. "Siis" viittaa joihinkin edellä annettuihin perusteluihin. Perusteluja ei kuitenkaan ole kuulunut.
Ruotsi ei ole turhaa eikä hyödytöntä. Kuten suomalainen sananlasku sanoo, ei oppi ojaan kaada. Mikään oppi. Kaikki oppi avaa uusia ovia sille joka viitsii oppia. Minä olin nuorena hyvin kiinnostunut kemiasta. Kirjastossamme oli sattumalta hieno ruotsalainen kemian tietosanakirja, jonka tietysti luin kannesta kanteen. Opetus: Ruotsi ei vie tilaa miltään, vaan auttaa niissä muissa aineissa niistä kiinnostunutta. Tämän voi sanoa tietysti mistä tahansa muustakin kielestä. Mutta ruotsi ei ole _ainakaan_ niitä muita kieliä yhtään hyödyttömämpi, ja koska sitä puhutaan Suomessa, se on käytännössä hyödyllisempi. Se, että joku pitää opista kieltäytymistä sankaruutena ja isänmaallisuutena, on todella kieroutunutta ja solvaus kansansivistysperinteitämme kohtaan. Tyhmyyden sankaruudeksi julistava henkilö on yhteiskuntakelpoisuudessaan nollan alapuolella ja tulisi kokonaan sulkea ulos yhteiskunnasta.
Edelleenkin tämä tulee sinulle varmaan järkytyksenä, mutta koeta kuitenkin olla ahdistumatta: Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaise(mma)n päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua. Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi algebraa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita. Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien. Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...hehheh. Taitaa olla se teikäläisten tyrkyttämä matematiikka huomattavasti vähemmän "universaalinen" aine kuin ruotsi.
Muiden maiden hölmöyden vuoksi meidän ei tarvitse muuttaa omaa hyvää systeemiämme, jota Ruotsin, Englannin, Ranskan ja Espanjan vähemmistöt ihailevat ja pitävät esikuvana omalle oikeustaistelulleen. Meidän järjestelmäämme on julkisesti kehunut mm. nobelisti Czeslaw Milosz. Se on kaikille kunnon suomalaisille isänmaallisen ylpeyden aihe.
Sivistymättömät murjaanit, kuten ranskalaiset, englantilaiset ym. eivät kohdenna resurssejaan oikein. Tämä johtuu pitkälti valtiokoneiston konservatiivisuudesta ja siellä esiintyvästä rasistisesta vihamielisyydestä vähemmistöjä kohtaan. Näin on asianlaita ennen muuta Ranskassa, joka on Euroopan vähemmistöpolitiikan häpeäpilkku.
Ruotsia nyt vain ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi. Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
Sellainen opiskelija ei sinne kuulukaan. Tyhmät eivät pääse hyville opiskelupaikoille. Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta niin se vain on aina ollut. Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee. Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä. Yhteiskunnan etujen mukaista siis on, että henkilö A, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa sekä pärjää kohtuullisen hyvin ruotsissa, syrjäyttää henkilön B, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa ja on huono ruotsissa siksi että sabotoi ruotsinopetusta. A on nimittäin - oikeasti - lahjakkaampi, aikuisempi ja parempaa kansalaisainesta kuin B, ja A:han kannattaa investoida. Sosiaalisesti lahjaton nörtti, joka ei viitsi opetella sosiaalisia taitoja, koska pitää tietokonekomponenttien kanssa nyhräämistä tai elektroniikan kanssa säheltämistä tärkeämpänä, on huonoa kansalaisainesta. Lahjakkailla ihmisillä on oikeus koulutukseen vain ja ainoastaan sillä ehdolla, että he käyttävät lahjakkuuttaan yhteiskuntamme hyväksi, muuten he ovat täyttä painolastia, jota ei kuulukaan päästää opiskelemaan. Ei yhteiskunnalla ole mitään velvollisuutta järjestää moniongelmaisille nörteille ilmaista nörttikoulutusta, elleivät nörtit viitsi tehdä yhtään mitään ottaakseen kontaktia muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Henkilö, joka osaa vain yhden asian todella hyvin eikä sitten yhtään mitään muuta, lasketaan ääritapauksessa jo kliinisesti kehitysvammaiseksi - yleensä käytetään ranskankielistä termiä "idiot savant", osaava idiootti. Tällaisten idioottien paikka ei ole sen alan koulutuksessa, jolla he pärjäävät hyvin, vaan hoitokodissa, kuten muidenkin idioottien. Opetus: erikoisalan osaaminen ei yksin riitä yhteiskuntaan sosiaalistumiseen. Tarvitaan myös yleistaitoja. Ilman niitä paraskin elektroniikkanörtti on pelkkä idiootti, olkoonkin että savantti idiootti.
Juuri senpä takia enemmistöllekin tulee antaa oikeus oppia vähemmistön kieli, jotta hedelmällinen ja tasa-arvoinen vuorovaikutus kieliryhmien välillä mahdollistuisi. Vähemmistö oppii kyllä enemmistön kielen, jolloin vähemmistö nauttii kulttuuritarjonnasta molemmilla kielillä. Juuri tasa-arvon toteuttamiseksi on välttämätöntä, että myös enemmistölle annetaan mahdollisuus oppia vähemmistön kieltä. Näin kaksikielisyydestä ei tule vähemmistön etuoikeutta, vaan koko kansan asia.
Tuo ei tarkoita yhtään mitään, eikä siihen voi vastata. Sano seuraavaksi jotain, minkä voi ymmärtääkin. Kuten meilläpäin sanotaan, det dunkelt sagda är det dunkelt tänkta. Totean vain, että nykyinen järjestelmä on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuoliseksi. Sen periaatteena on vastavuoroisuus. Eli kun ruotsinkielisille on pakkosuomi, niin suomenkielisille on pakkoruotsi. Tämä on ns. reilua.
Johtaa ajatukseen niillä, jotka tietoisesti lietsovat riitaa. Minä koin ruotsin opiskelun koulussa taakkana, koska halusin sen sijaan opiskella saksaa. Itse asiassa opinkin sitten sekä ruotsia, saksaa että monia muitakin kieliä, enkä vähiten ruotsin ansiosta. Jos en olisi oppinut ruotsia - jonka opin ennen kaikkea siksi, että sitä koulussa opetettiin, ja oppiminen - minkä tahansa oppiminen - oli meillä kunnia-asia - jos en siis olisi oppinut ruotsia, pitäisin varmasti suomenruotsalaisia taakkana, koska heidän elämänsä olisi minulle vieras maailma. Nyt se ei ole minulle vieras maailma, vaan osa omaa. Koulussa ei etukäteen voida tietää, kuka ruotsia aikuisena haluaa osata ja kuka ei. Koulu voi kuitenkin tarjota kaikille yhtäläisen mahdollisuuden oppia ruotsia, jolloin mukaan pääsevät nekin, jotka eivät sitä olisi omasta tahdosta valinneet, kuten minä. [Jouko Heyno:]
Kyse ei ole teekkarihuumorista: tuolla tavallahan te argumentoitte, eli ette hyväksy perusteluja, vaikka ne moneen kertaan on teille esitetty.
Jouko on kyllä käynyt armeijan, muistaakseni myös RUK:n, ja on kovasti isänmaallinen mies, jonka voin todistaa riideltyäni hänen kanssaan eräänkin kerran totaalikieltäytyjistä. Itse olen palvellut Isänmaatani siviilipalvelusmiehenä Åbo Akademis Bibliotekissa vuosina 1995-1996.
Aivan. Ja sopisi keskustella myös suomen ja englannin asemasta yhteiskunnassa. Jostain kumman syystä englanti on herroille ryydeille pyhä lehmä, jonka asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei saa kielisuunnittelulla, laeilla eikä asetuksilla puuttua. [Jouko Heyno:] Svenska-klubbenin koejäsenille rautalangasta, osa 9:
Jostain kumman syystä teillä ryydeillä kuitenkin on oikeus tehdä itse keksimästänne "sorto"-historiasta johtopäätöksiä ruotsin kielen vahingollisuudesta. Sitten kun joku osoittaa "historianne" tavanomaiseksi valehteluksi, muutattekin yhtäkkiä strategiaa ja julistatte, ettei historiasta nyt saakaan tehdä enää johtopäätöksiä. Väittelyn perusasetelmaan kuuluu, että kummallakin osapuolella on oikeus vedota samantyyppisiin argumentteihin ja tulla otetuiksi vakavasti. Osapuoli, joka yrittää muuttaa sääntöjä omaksi edukseen kesken väittelyn, on hävinnyt.
Olisi suositeltavaa, jos yrittäisit ihan oikeasti argumentoida. Tuo kuulostaa mantran hokemiselta, ja tiedät itsekin että tuo on valetta. |